Pieni näkee paremmin

Espoossa pohditaan parhaillaan palveluverkon keskittämistä yhtenä tapana saada säästöjä. Harvemmin tarvittavia erikoispalveluja on varmasti järkevää keskittää aluekeskuksiin joukkoliikenteen solmukohtiin, mutta itseäni huolettaa lähipalveluiden tulevaisuus.

Lähipalvelut ovat erityisen tärkeitä lapsille. On selvää, että päiväkodit ja koulut täytyy olla lähellä kotia. Lähipalveluita pitäisi miettiä kuitenkin laajemminkin lasten näkökulmasta. Pieni koululainen arvostaa lähikirjastoa, johon pääsee kävellen tai pyörällä, ja jossa voi viettää aikaa iltapäivällä sarjakuvia ja kirjoja lueskellen. Nuoret tarvitsevat nuorisotilaa ja kerhotiloja. On myös tärkeää, että liikuntapalveluita löytyy tasaisesti eri puolilta kaupunkia. Varsinaisten palveluiden lisäksi hyvä kaupunkisuunnittelu tukee lasten hyvinvointia. Olisi hienoa, että joka asuinalueella olisi esimerkiksi nurmikenttä, jossa lapset voisivat pelailla vapaasti. Tietysti hiekkakentätkin tarvitaan, ja lähimetsiä majojen rakenteluun. Lähikauppa on myös tärkeä lapsille. Siellä pieni koululainenkin oppii käymään, ja lähellä olevat palvelut luovat turvallisen ympäristön.

Lapsen näkökulmasta mietitty kaupunkirakenne on myös energiatehokas. Ekotehokkaassa aluesuunnittelussa liikkumistarve vähenee ja energiankulutus laskee, kun päivittäispalvelut löytyvät läheltä kotia. Palveluverkon uudistamisesta tarvitaankin ilmastovaikutusten ja sosiaalisten vaikutusten arviointi ennen päätösten tekoa.

Espoon ympäristöpolitiikka 2010-2013

Ympäristölautakunta käsitteli viime kokouksessa ympäristöpoliittisia linjauksia vuosille 2010-2013. Kyseessä on varsin tärkeä asia, sillä kaikki kaupungin yksiköt nostavat näiden linjausten perusteella ympäristötavoitteita omiin vuositavoitteisiinsa.

Ehdotuksestani linjauksiin nostettiin useita tärkeitä pohjaesityksestä puuttuvia asioita. Lautakunta hyväksyi nämä yksimielisesti. Ensinnäkin lisättiin Espoonjoen ja virtavesien suojelusuunnitelman toteuttaminen ja valuma-alueselvitykset, joiden pohjalta voidaan toteuttaa hulevesiohjelma. Hulevesiohjelmaa ehdotimme aikaistettavaksi vuodelle 2010. Se on tärkeä mm. tulvariskien takia; tulvat ja rankkasateet voivat aiheuttaa erilaisia ongelmia jollei niihin varauduta kattavasti.

Lisäksi lisäsimme linjauksiin ekotehokkaan liikkumistarvetta vähentävän aluesuunnittelun, jossa varmistetaan riittävien viheralueiden (kuten esim. Keskuspuisto) säilyminen, lähipalvelut, keskitetyt palvelut joukkoliikenteen solmukohdissa ja tasainen työpaikkojen sijoittuminen. Toimenpiteeksi lisättiin myös uusiutuvien energiamuotojen hyödyntäminen edistämällä edistyksellisiä alueellisia uusiutuvan energian ratkaisuja. Nämä ovat ilmastonmuutoksen kannalta keskeisiä toimenpiteitä, joita ei ole linjattu aiemmin strategisella tasolla.

Ympäristöjohtamisen terävöittämiseksi lisättiin toimenpide ympäristöohjelman johtoryhmän määrittelystä sekä kestävän kehityksen sisältöjen määrittelystä Espoossa. On tärkeää että kaikki kaupungissa mieltävät kestävän kehityksen tavoitteet samalla tavalla. Muuten strategiset tavoitteet laimenevat ja niiden toteutus hajaantuu helposti kauaskin alkuperäisistä tavoitteista.

Yhtenä tärkeimmistä hyväksytyistä lisäyksistä on laatia Espoon tiekartta ilmastonmuutoksen torjunnan edelläkävijyyteen. Tällä hetkellä Espoon ilmastostrategian toimeenpano-ohjelman tavoite on 39 % päästöleikkaukset 2030 mennessä. Seuraava tavoite, hallituksen linjaamat vähintään 80 % päästöleikkaukset 2050 mennessä tarvitsevat uusia keinoja. Lisäksi ilmastonmuutoksen torjunnan edelläkävijän on kuljettava edellä näitä edellä kuvattuja tavoitteita, ja tämän polun avaaminen on vielä tekemättä. Nyt tarvitaan konkreettisten toimenpiteiden tunnistusta, aikataulutusta ja vastuutusta.

Seuraavaksi ympäristöpolitiikkaa käsitellään kaupunginhallituksessa ja valtuustossa, ja sitten on aika ryhtyä töihin tavoitteiden viemiseksi käytännön toimiksi.

Metroasema lintukosteikolle

Jätevedenpuhdistamon sijoittamispäätös sitten lopulta tehtiin eilen valtuustossa. Äänestystulos oli 45-22 Blominmäki-Suomenoja. Puhdistamo louhitaan kallioon Blominmäkeen ja Suomenojan puhdistamon tilalle kaavoitetaan toimisto- ja asuinrakentamista. Pysyin loppuun asti Suomenojan kannalla, ja valtuustossa pitämästäni puheesta nostettiin lause ihan hesariinkin asti (tänään sivulla A 13).

Ehdottomasti hyvää päätöksessä on, ettei putsari tullut Sammalvuoreen, Eestinkallioon tai Mossasvedjebergeniin. Huonoja puolia ovatkin sitten ne, miksi äänestin Suomenojan puolesta.

Pääsyy oli samansuuntainen kuin kommenttini hesarissa - ei auta suojella Suomenojan kansainvälisestikin arvokkaan lintukosteikon vesialuetta, jos ympärillä ei ole riittävää suoja-aluetta lintujen elinolojen varmistamiseksi. Nyt uuden asuinalueen metroasema ja keskustatoiminnot ulottuivat suunnitelmissa edelleen ihan lintukosteikon rantaan, vaikka kaupunginhallituksessa hyväksyttiin vihreiden lisäysesitys, että lintukosteikko suojellaan. Suurin ongelma oli, ettei luontoselvityksiä ollut tehty, ja näin ollen jokainen joutui itse päättelemään onko realistista, että lintukosteikko ja linnut säilyy metroasemasta ja keskustatoiminnoista huolimatta. Ja jos suojelun vaatimat suoja-alueet huomioidaan riittävästi ja metroasema + talot siirretään kauemmaksi, murenee pohja Blominmäen puolesta esitetyiltä taloudellisilta ja lisärakentamisperusteilta, koska molemmissa vaihtoehdoissa voidaan lisärakentaa asuntoja sitten kutakuinkin saman verran.

Päätökseeni vaikutti myös voimalaitosasia. Fortumin kaasukombivoimalaitos rajoittaa lähietäisyyden asuinrakentamista. Toisaalta putsarilla ja voimalaitoksella olisi ollut selvää energiasynergiaa. Putsarilietteestä tuotettu biokaasu olisi voitu syöttää suoraan voimalaitokselle fossiilista maakaasua osin korvaavaksi polttoaineeksi. Blominmäessä tätä mahdollisuutta ei ole.

Blominmäen sijainti pitkien louhittavien jäteveden tulotunnelien päässä Kehä kolmosen takana ei minusta myöskään ole optimaalinen, vaikka sitä perusteltiinkin sillä, että tulevaisuudessa Espoo kasvaa Pohjois-Espooseen ja Turunväylän varteen. Joka tapauksessa tiivis Etelä-Espoo säilyy paikallaan, ja Nuuksion kansallispuisto on kovin lähellä Blominmäkeä, joten kovin massiivista rakentamista sinne ei voi suunnitella.

Blominmäen puhdistamovesien hätäpurkumahdollisuus on suunniteltu Espoonjokea pitkin Espoonlahden pohjukan Natura-alueelle, mitä en myöskään pidä hyvänä asiana.

Blominmäen asukkailla ei ole myöskään ollut samanlaista mahdollisuutta osallistua hankkeen vuorovaikutusprojekteihin, sillä vaihtoehto nousi esille vasta hankkeen valmistelun loppuvaiheissa. No, päätös on nyt kuitenkin tehty ja nyt sitten vaan jännityksellä seurataan miten Suomenojan ja Blominmäen kaavoitus ja lintukosteikon suojelu edistyy.

Päästölaskelmia ja vesiensuojelua

Ympäristölautakunta käsitteli ensi vuoden budjettia ja toimintasuunnitelmaa viime viikolla. Ehdotuksestani lautakunta esitti lisäresursseja ilmastostrategian toimenpiteiden päästövähennyslaskelmiin ja vesiensuojeluun, etenkin valuma-alueselvityksiin ja hulevesiohjelmaan.

Ilmastostrategian 39 % päästövähennystavoite vuoteen 2030 jakautuu 21:lle tulevalle vuodelle. Tavoite tarkoittaa, että päästöjä on leikattava 52 % vuoden 2008 tasosta, sillä vertailuvuotena on 1990. Tämä taas puolestaan tarkoittaa, että tasaisella vauhdilla Espoon päästöjä on leikattava noin 3 % vuodessa laskutavasta riippuen. Tämä on erittäin haastava tavoite, sillä kaupunki kasvaa koko ajan, ja suurin osa päästöistä on kaupungin suoran ohjauksen ulkopuolella kotitalouksissa ja yrityksissä.

Ensimmäinen askel on laskea Espoon ilmastostrategian toimenpideohjelman toimenpiteille päästövähennyspotentiaalit ja niiden kustannukset. Tätä siis ehdotimme ensi vuoden budjettiin. Laskelmien perusteella voidaan aikatauluttaa toimenpiteitä tarkoituksenmukaisesti tuleville vuosille.

On selvää, että 52 % säästöt edellyttävät suurta määrää toimenpiteitä kaikissa päästöryhmissä. Erityisen tärkeitä ovat päästöjen suurimmat osa-alueet, eli rakentamiseen ja yhdyskuntasuunnitteluun sekä energiantuotantotapaan kytkeytyvät lämmityksen päästöt, liikenteen päästöt ja sähkön käyttö. Kiireisimpiä ovat ne toimenpiteet, joiden vaikutukset näkyvät viipeellä, kuten raideliikenneinvestoinnit, investoinnit uusiutuvan energian tuottoon, yhdyskuntarakenteeseen vaikuttaminen ja rakennustapojen kehittäminen.

Esitetyt vesiensuojelun lisäresurssit ovat tarpeen monesta syystä. Lisääntyneet sään ääri-ilmiöt ja tulvat uhkaavat vesihuoltoa ja arvokkaita vesistökohteita. Tämä edellyttää vesiriskien hallinnan kehittämistä. Käytännössä ensin tarvitaan valuma-alueselvitykset ja hulevesiohjelma, joiden avulla riskeihin voidaan varautua kaikessa kaupungin toiminnassa, etenkin yhdyskuntasuunnittelussa ja rakentamisessa. Toisaalta Espoon arvokkaat vesistökohteet kaipaavat kunnostusta ja suojelua rakentamisen puristuksessa.

Ensi vuoden talousarviota valmistellaan erittäin tiukassa taloustilanteessa. Nämä ehdotetut toimenpiteet ovat kuitenkin Espoon mittakaavassa hyvin pieniä, 200 000 euroa 1,5 miljardissa. Toisaalta ne ovat investointeja tulevaisuuteen; päästövähennykset maksavat itsensä takaisin säästyneenä energiana ja vähentyneinä riskeinä, ja vesiensuojelutoimenpiteet vähentyneinä riskeinä ja kaupungin vetovoimaa lisäävinä arvokkaina luontokohteina.

Ilmastotavoitteiden ja tekojen välisestä kuilusta

Eilen valtuusto hyväksyi strategian tulevalle kaudelle. Visioon saatiin toteamus, että "Espoo on ilmastonmuutoksen hillinnän edelläkävijä". Nyt tämän toteamuksen todeksisaattamiseen tarvitaan hartiavoimin töitä.

Tällä hetkellä ilmastostrategiassa sitoudutaan 39 % päästövähennyksiin vuoteen 2030 mennessä. Toimenpideohjelmassa on tunnistettu hyviä toimia energian käytössä, rakentamisessa, liikenteessä, maankäytössä ja muilla sektoreilla, joilla päästöihin voi vaikuttaa. Ongelmana on se, että toimenpiteiden lisäksi tarvittaisiin napakat välitavoitteet toimenpiteittäin, ja niiden toteuttamiseen riittävät resurssit. Toimenpiteet jakautuvat joka puolelle kaupunkia, käytännössä joka työpisteeseen. Tämän takia koulutetaan parhaillaan kaupungin sisäisiä "ilmastoagentteja", jotka omassa toimipaikassaan auttavat toteuttamaan ohjelman tavoitteita.

Tämä ei kuitenkaan yksin riitä. Lisäksi tarvittaisiin selkeä tulosohjaus. Sen lisäksi että kaupungin yksiköillä on taloudelliset tavoitteet ja raamit, tulee kaikilla toiminnoilla olla myös omat yksiselitteiset päästöraamit, joita myös seurataan ja tavoitteiden saavuttamisesta palkitaan. Ja seurantaan konkreettiset mittarit.

Ja kun tuo jättiurakka on tehty, onkin seuraava kysymys ovatko päästövähennystavoitteemme jo vanhentuneet? On hyvin mahdollista, että Kööpenhaminan kokouksen jälkeen meillä on rima korkeammalla, ja siinä vaiheessa ei varsinaisesti auta että edellistenkin tavoitteiden pureskelu on vielä vaiheessa. Ja miksei tiukempiin tavoitteisiin voisi sitoutua riippumatta Kööpenhaminastakin. Edelläkävijälle se oikeastaan kuuluisi.

Ensi vuoden raamit ja huoli ympäristötoimen resursseista

Tänään päätettiin valtuustossa ensi vuoden veroprosentista, budjettikehyksestä ja vuoden 2009 budjettileikkauksista. Veroprosentin pieni nosto ensi vuonna ja siitä saatujen rahojen ohjaaminen peruspalveluihin on minusta hyvä asia tässä tilanteessa. Ensi vuoden budjettikehys oli neuvoteltu ryhmien puheenjohtaijen kesken valmiiksi, joten siihen ei enää valtuustossa tehty muutoksia. Itseäni epäilytti paketissa mukana ollut Espoo-lisän leikkaus, mutta asiaa ei enää voinut käsitellä sillä se kuului neuvottelusopimukseen.

Myös tämän vuoden leikkaukset oli neuvoteltu ryhmien puheenjohtajien kesken. Leikkauksia oli toteutettu myös ympäristötoimessa, johon liittyen toin esille ympäristölautakunnan huolen. Vesiensuojeluun ja ympäristöviestintään kohdistuneet leikkaukset estävät ympäristötoimen tavoitteiden saavuttamista, eikä ympäristölautakuntaa oltu kuultu leikkauksista päätettäessä.

Vesiensuojelun leikkaukset estävät hulevesiohjelman käynnistämisen. Viime aikoina on kuultu monista kaupungeista ja kunnista ikäviä uutisia vesikriiseistä, jotka aiheuttavat runsaasti kustannuksia ja ongelmia asukkaille. Viime vuonna esimerkiksi sateiden nostamien pintavesien pääsy vedenottamoihin aiheutti merkittäviä ongelmia Ylöjärvellä, Nivalassa ja Porvoossa. Hulevesiohjelmaa ja lisäpanostusta vesiensuojeluun tarvitaan, jotta voidaan suojautua esimerkiksi tulvien, rankkasateiden ja monimuotoisten vesistöjen lähellä tapahtuvien toimintojen aiheuttamilta riskeiltä vesistöille. Esimerkiksi Helsingillä ja Vantaalla on jo hulevesiohjelmat, vaikka niissä on huomattavasti vähemmän arvokkaita vesistökohteita kuin Espoossa. Ilman hulevesiohjelmaa ja riittävää panostusta vesiensuojeluun otamme tietoisen riskin mahdollisesti kalliiksikin käyvistä seuraamuksista muutaman kymmenentuhannen säästöjen vuoksi.

Erityisen ikäviä tehdyt leikkaukset ovat siksi, että Espoon ympäristötoimi on jo valmiiksi aliresursoitu. Kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisena ympäristölautakunta vastaa yli 160:stä lakisääteisestä ympäristölainsäädännön velvoitteesta sekä luonnonsuojelun edistämisestä ja mm. ilmastostrategian toimeenpanon koordinoinnista Espoossa. Tähän tarkoitukseen on ympäristökeskuksessa vain noin 20 henkilön resurssit. Esimerkiksi Helsingissä ja Oulussa on asukaslukuun suhteutettuna noin kaksinkertaiset resurssit vastaaviin ympäristötoimen tehtäviin.

Taantumasta ja aliresurssoinnista huolimatta ympäristötoimen haasteet ja lakisääteiset velvoitteet lisääntyvät jatkuvasti. Taantuman yhteydessä valitettavasti myös ympäristörikoksilla on taipumus lisääntyä, eikä nykyisillä resursseilla ole mahdollisuutta riittävään proaktiiviseen valvontaan. Vaikka kaupungin on säästettävä, aliresursoidussa ympäristökeskuksessa ei ole enää varaa säästöihin. On muistettava, että ympäristöriskien hallinnasta säästäminen koituu helposti hyvin kalliiksi tulevaisuudessa.

Ruuhkamaksut ympäristölautakunnassa

Ympäristölautakunnan syyskauden ensimmäisessä kokouksessa 27.8 keskusteltiin ruuhkamaksuista. Liikenne- ja viestintäministeriö on teettänyt laajan selvityksen ruuhkamaksujen erilaisista toteutusvaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista pääkaupunkiseudulla. Ympäristölautakunnaltakin pyydettiin lausuntoa asiasta.

Ruuhkamaksuselvityksessä tutkittiin kolmen ruuhkamaksumallin (kehä-, linja- ja vyöhykemalli) ja tilanteen ilman maksuja (ns. 0-vaihtoehdon) liikenteelliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset seudulla vuoden 2017 ennustetilanteessa. Tutkittavia näkökulmia olivat liikennejärjestelmän toimivuus, liikenteen ympäristövaikutukset, liikennejärjestelmän turvallisuus, elinkeinoelämän toimintaedellytykset, maankäyttö ja yhdyskuntarakenne, eri liikkujaryhmien liikkumismahdollisuudet sekä kustannukset ja kustannustehokkuus.

Ympäristölautakunta katsoi oman roolinsa mukaisesti asiaa etupäässä ympäristön näkökulmasta. Liikenne on yksi keskeinen osa-alue ilmastostrategiassa, ja lisäksi liikenteen muut päästöt ja melu ovat ympäristölautakunnan seurannassa. Keskustelimme ja neuvottelimme asiasta ja päädyimme lopulta seuraavaan yksimieliseen kannanottoon:

"Ympäristölautakunta pitää ruuhkamaksun käyttöönottamista yhtenä keinona edistää ympäristötavoitteita Helsingin seudulla. Selvityksen mukaan ruuhkamaksuilla olisi runsaasti positiivisia ympäristövaikutuksia. Hiilidioksidipäästöt vähenisivät 11 - 21% mallista riippuen. Terveydelle haitalliset liikenteen päästöt vähenevät noin 8 -18 %.
Vaikutus liikenteen meluun jäisi pienemmäksi.

Ympäristölautakunta haluaa korostaa ruuhkamaksujen positiivisia ympäristövaikutuksia. Sen vuoksi lautakunta esittää, että vähäpäästöisille autoille annettaisiin vapautus ruuhkamaksuista, kuten Tukholmassa on tehty. Vähäpäästöisen ajoneuvon kriteerit tulee määritellä erikseen.

Joukkoliikennettä täytyisi lisätä, palvelutasoa parantaa ja lisäksi laskea lipun hintoja, mikä merkitsee merkittäviä investointeja joukkoliikenteeseen. Investoinnit on tehtävä jo ennen ruuhkamaksujärjestelmän käyttöönottoa, jotta mahdollisimman monelle autoilijalle voi tarjota houkuttelevan ja kilpailukykyisen vaihtoehdon. Rahat investointeihin täytyisi löytää siis jo ennen ruuhkamaksutulojen toteutumista. Ruuhkamaksuilla tulee tukea pääkaupunkiseudun joukkoliikennettä ja maksaa toteutetut investoinnit.

Lisäksi ympäristölautakunta ehdottaa vaiheittaista etenemistapaa, esimerkiksi aloitusta kokeilulla Helsingin kantakaupungissa sekä sitä, että mahdollisessa laajentamisessa huomioidaan Espoon erityispiirteet.

Lisäksi ympäristölautakunta esittää, että jatkovalmisteluissa huomioidaan seuraavat seikat:

· ruuhka-aikojen välillä maksuton malli
· mopoliikenne ym. vastaavanlaiset kulkumuodot
· elämänlaatu
· sosiaalinen kohdistuminen, esimerkiksi vaikutukset lapsiperheiden elämään
· terveysvaikutukset (esim. langattomien lähettimien säteilyn vaikutukset)
· investointien jakaantuminen pysyvässä käytössä eri osapuolien kesken
· mahdollisuudet kannustaa kimppakyytien järjestämistä."