maanantai 19. marraskuuta 2018

Valtuustopuheeni Espoonkartanon kaavoista

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Espoonkartanon kaava-alue on ainutlaatuinen. Sillä sijaitsee erittäin arvokkaat virtavesikohteet ja Gumbölenjoessa on endeeminen meritaimenkanta joita ei koko Itämeren alueella ole montaa.

Alueelle on kalatie rakenteilla Nuuksion pitkäjärvelle asti, jolloin saadaan meritaimenen nousuympäristönä ainutlaatuinen kohde, kun HSY:n Dämmanin vedenottamosta luovuttiin ja taimenen nousueste poistui.

Kaava-alue on myös kulttuuriympäristönä arvokas. Lisäksi alueella on harvaa olemassa olevaa asutusta ja alueelta on pari kilometriä olemassa olevalle juna-asemalle ja Kauklahden paikalliskeskukseen.

Henna Partanen puhui hyvin että kaava-alueen osalta on huoli joukkoliikenteestä - ilmastomielessä alue on rantaradan kehityskäytävässä, olemassa olevien raiteiden äärellä, mutta käytännössä parin kilometrin liityntä asemalle alueelta kuitenkin toiminee pääosin henkilöautoilla.

Kuitenkin koen, että kokonaisuutena tämä kaavakokonaisuus on riittävän hyvä kompromissi, joka huomioi alueen herkän luonnon, kulttuuriympäristön ja sijainnin nykyisen paikalliskeskuksen liepeillä.

Tällä alueella on vaikea kuvitella raskaampaa rakentamista vaarantamatta luontoarvoja ja kulttuuriympäristöä. Riskinä on, että kaavan hylkäys nyt voi johtaa myöhemmin raskaampaan toteutukseen. On vaikeaa kuvitella, että alueen käyttöpaineet tulevaisuudessa vähenisivät, jos nykyistä kaavakokonaisuutta ei hyväksyttäisi.

Myöskin jos kaava hylätään, täytyy vastaava täydennysrakentaminen löytää toisaalta - parin kilometrin säteellä paikalliskeskuksista ja raiteista valinnanvaraa tämänkään kokoisista kaavahankkeista ei välttämättä ole paljoa. Alueen ilmastovaikutus riippuu viime kädessä siitä, missä korvaava luonnonläheinen pientaloasuminen sijaitsisi. Jos se sijaitsisi kauempana paikalliskeskuksesta tai radasta, ilmastorasite on suurempi, jos lähempänä, vaikutus olisi pienempi.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut
Kaavakokonaisuus on haastava, ja ymmärrän sen kritisoijia, mutta näistä esittelemistäni syistä olen kuitenkin kokonaisuutena valmis päästämään sen eteenpäin.




maanantai 20. elokuuta 2018

Valtuustopuheeni liityntäliikenteestä

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Liityntäliikenteen ongelmat voidaan ratkaista vain yhdellä keinolla: sitkeällä ja peräänantamattomalla HSL:n omistajaohjauksella. Tätä työtä olemme konsernijaostossa tehneet jo vuoden.

Me vihreät nostimme huolen liityntäliikenteen matka-ajoista ja katkeavista sisäisen liikenteen yhteyksistä esiin viime vuonna uuden konsernijaoston aloitettua työnsä vaalien jälkeen. Tässä vaiheessa kuitenkin enemmistö luotti vielä HSL:n vakuutteluihin siitä, että HSL on onnistunut järjestämään liityntäliikenteen asukkaita tyydyttävällä tavalla ilmeisistä puutteista huolimatta.

HSL julkaisi lopulliset matka-ajat reittioppaassaan vasta joulukuussa. Tällöin oli jo aivan selkeästi nähtävissä, että huolet ja riskit tulevat realisoitumaan: merkittävästi pidentyneet matka-ajat laskevat joukkoliikenteen palvelutasoa ja houkuttelevuutta. 

Tammikuussa muutoksen tultua voimaan alkoi välittömästi valtava palautevyöry: linjastoissa ja matkaketjuissa on suuria ongelmia. Työmatka-ajat venyvät, vaihdot tukkivat Matinkylän terminaalin, eikä metrolinjan tekniikka kestänyt vikaantumatta.

***

Konsernijaostossa päätimme tammikuussa yksimielisesti antaa HSL:lle valmistelukehotuksen pidentyneiden matka-aikojen ja katkenneiden ja hankaloituneiden sisäisten yhteyksien korjaamiseksi. 

Helmikuussa HSL esitti ensimmäisiä toimenpiteitä: 544 linjaa Espoonlahdesta Leppävaaraan, 125 linjan jatkamista Latokaskeen ja nopeampaa Haukilahti-Westendin liityntälinjaa. Kaupunginhallituksessa esitimme niiden lisäksi Matinkylään päättyvien metrovuorojen tihentämistä ruuhkassa ja neljän Kamppiin päättyvän suoran ruuhkalinjan perustamista. 

Suorat linjat olivat ja ovat tarpeen kahdesta syystä: lyhentämään Espoonlahden suuralueen ja Finnoontien varren matka-aikoja sekä keventämään Matinkylän metrovuorojen ja terminaalin ruuhkaisuutta. 

On alunperinkin ihme, että Matinkylän terminaaliin on ohjattu 100 000 espoolaisen päivittäinen joukkoliikenne, ja vain puolet metroista ajetaan sinne asti. Tässä ei ole ollut, eikä ole mitään järkeä.

HSL:n hallitus kuitenkin päätti helmikuussa toisin: suorille linjoille sanottiin ei tiukassa äänestyksessä, jossa vain Vihreät tukivat yli kuntarajojen liityntäliikenteen ongelmien ripeää ja nopeaa korjaamista. 

***

Kaupunginhallituksessa ja konsernijaostossa annoimme tämän pettymyksen jälkeen valmistelukehotuksen jatkaa liityntäliikenteen ongelmien ratkaisua HSL:n ja Espoon yhteisenä ripeänä valmisteluna.

Toukokuussa HSL:n hallitus jatkoikin asian käsittelyä, ja päätti kuitenkin käynnistää suorat linjat, mutta vain osaan suur-Espoonlahtea. Samalla myllättiin Latokasken, Nöykkiön ja Tillinmäen linjoja uusiksi niin että Kattilalaaksoon saatiin sieltä kokonaan puuttunut liityntäyhteys ja Tillinmäen liityntää nopeutettiin. Mutta millä hinnalla: Latokaskelle jäi entistä heikompi liityntälinja ja jo päätetty 125 linja n jatko Latokaskeen peruttiin.

Konsernijaosto antoikin taas kesäkuussa esityksestämme valmistelukehotuksen korjata Latokasken heikentyneet yhteydet ja koululaisyhteyksien korjausten valmistelua Martinkallion kouluun ja Finno skolaniin on edelleen tehty kesän aikana. Ripeästä valmistelukehotusten eteenpäinviennistä haluan myös kiittää teknisen toimen johtajaa Olli Isotaloa.

Seuraavaan kokoukseen konsernijaosto saa HSL:n ehdotuksen ensi vuoden liikennöinnistä - siinä lienee edelleen korjattavaa mm. Latokasken osalta, ja ruuhka-ajan suorat linjat on saatava tasapuolisesti myös Länsiväylän pohjoispuolelle Latokaskeen, Tillinmäkeen, Nöykkiöön ja Finnoontien varteen korjaamaan matka-aikoja ja kapasiteettiongelmaa. Myös Kuurinniityn tilanne vaatii korjauksia.

Budjettineuvotteluissa viime kädessä näemme, ketkä tässä salissa ovat sitoutuneet palvelutasoltaan heikentyneen joukkoliikenteen jäljellä olevien ongelmien korjaamiseen. Korjauksissa puhutaan muutamista miljoonista vuositasolla, kun pelkästään Espoon HSL:lle maksama ylijäämä oli kolme miljoonaa euroa viime tilikauden lopussa.

***



maanantai 23. huhtikuuta 2018

Valtuustopuheeni resurssitehokkuudesta

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Valtuutettu Mykkäsen aloite nostaa esiin resurssitehokkuuden tärkeitä teemoja. Vastaus on hyvin laadittu ja tuo esiin, miten monia aloitteen asioita jo Espoossa edistetään.

Esimerkiksi ruokahävikin vähentämistä vauhditetaan  Espoo Cateringille konserniohjauksen kautta annetulla tavoitteella. Myös ravinnekuorman vähentämistä Itämereen ja ravinnekiertojen sulkemista vauhditetaan HSY:lle asetetuilla konserniohjaustavoitteilla.

Paljon on vielä tehtävääkin. Erityisesti kaivataan monistettavia ja käytännönläheisiä resurssitehokkuutta tukevia ratkaisuja. Hukan vähentämisellä vähennetään myös materiaalien ja energian hankintakustannuksia ja jätteenkäsittelykustannuksia, joten tiukassa taloustilanteessa jätteen synnyn vähentäminen on rakenteellinen uudistus, jolla voidaan samaan aikaan saavuttaa sekä ympäristö- että taloustavoitteita.

Ruokahävikin torjunnassa tapahtuu nyt paljon. Yksittäiset kauppiaat ovat lähteneet luovuttamaan hävikkiruokaa hyväntekeväisyyteen, hävikkiruokaravintoloita avataan moneen paikkaan ja hävikkiruoan luovuttamista helpottavat sovellukset ovat käytössä Espoossakin. Kouluilla syntyvää hävikkiruokaa ei kuitenkaan Espoossa luovuteta ruoka-apuna, kuten esimerkiksi Porissa, joka juuri palkittiin Sitran kiertotalouspalkinnolla tästä. Myös Espoo voisi ottaa koulujen hävikkiruoan hyödyntämsisessä aktiivisemman roolin. 

Kuten vastauksessa todetaan, kunnallisen jäte- ja kierrätysjärjestelmän suunnittelu ja järjestäminen on HSY:n vastuulla. Kierrätystä ja resurssitehokkuutta voi kuitenkin edistää myös muin tavoin, joissa Espoolla voisi olla aktiivinen rooli. 

Maamassojen kierrätys on alue, jossa kunnalla on luontevasti rooli ja jonka volyymit ovat hyvin isoja. Entistä strategisempi ote maamassojen vastaanottoon ja kierrättämiseen tukisi kiertotaloutta. 

Toinen kiinnostava alue on kiertotalouspalveluiden kehittyminen. Espoossa on kaksi kierrätyskeskusta Kilossa ja Suomenojalla, hajanainen valikoima korjauspalveluiden tuottajia ja lukuisia yksityisiä tai järjestöjen pyörittämiä kirpputoreja. Kierrätystuotteet ja palvelut eivät kuitenkaan ole vahvasti esillä siellä, missä ihmiset pääosin hankintansa tekevät, eli kaupan keskuksissa.  Keran kehittymistä kiertotalouden alueeksi on nostettu esiin Espoo tarinassa. Kilon kierrätyskeskuksen ympärille voidaan kehittää kiinnostavaa kiertotalouden toimijakokonaisuutta. Tämän lisäksi kaupungin kehittämisessä olisi tärkeää laajemminkin huomioida kiertotalouden edellytykset. Esimerkiksi Ruotsin Eskilstunassa on kunnan, järjestöjen ja paikallisten yritysten yhteistyönä toteutettu kiertotalouden ostoskeskus, jossa kaikki myytävät tuotteet ovat korjattuja tai kierrätettyjä. Tällaisen saamiseksi Espooseen kaupunki voisi ottaa luontevan roolin tuoda toimijoita yhteen ja luoda kaavallisia edellytyksiä.

Esitänkin toivomuksen:

Valtuusto toivoo, että aloitteessa mainittuja asioita kaupungin sisäisessä toiminnassa tarkasteltaessa huomioidaan myös mahdollisuus koulujen hävikkiruoan luovutukseen ruoka-apuna, maamassojen kierrätyksen tehostaminen sekä kaupallisten kierrätystuotteiden ja palveluiden keskusten toteuttamisen mahdollistuminen Espooseen.