Kestävä kehitys on myös taloudellisesti järkevä toimintatapa

Viime viikkojen oikukkaat talouskäänteet ovat värittäneet myös kunnallisvaalikeskustelua. Edessä on epävarmoja aikoja ja paljon haasteita. Tällaisissa tilanteissa on tärkeää katsoa kauemmas ja miettiä kestäviä ratkaisuja. Vaikka nykytilanne on paljolti rahoitusmarkkinoiden sisäisistä asioista lähtöisin on selvää että globaali väestönkasvu, ympäristöongelmat ja luonnonvarojen niukkeneminen ovat myös tosiasioita jotka vaikuttavat jo suoraan talouteen. Taloudellistakaan menestystä ei pitkällä tähtäimellä voi saavuttaa ilman vastuullista toimintatapaa.

Kuntataloudessakin pitkällä tähtäimellä hyvinvointia luodaan kestävällä toimintamallilla. Esimerkiksi panostamalla uusiutuvan energian käytön lisäämiseen, rakentamisen energiatehokkuuteen ja jätteiden monipuoliseen hyötykäyttöön hillitsemme ilmastonmuutosta ja ympäristöongelmia mutta samalla säästämme myös paljon rahaa palveluiden tuottamiseen. Alkuinvestoinnit uuteen teknologiaan maksavat itsensä nopeasti takaisin ja tukevat myös työllisyyttä.

Joukkoliikenteen ja lähipalveluiden kehittäminen on myös investointi joka maksaa itsensä takaisin. Kun panostetaan joukkoliikenteen palvelutason merkittävään parantamiseen ja saadaan ihmiset sankoin joukoin sitä käyttämään, lisääntyy myös palveluiden tehokkuus ja ilmastopäästöt vähentyvät - nämähän ovat tulevaisuudessa suoraan rahaksi laskettavia etuja. Lähipalveluiden kanssa on sama asia - liikkumisen tarve vähenee ja sitä kautta myös päästöt ja liikkumiseen kuluva raha.

Sosiaali- ja terveyspalveluissa olisi nyt jos koskaan tärkeää panostaa ennaltaehkäisevään toimintaan ja perusterveydenhoitoon, joka on todella halpaa verrattuna kustannuksiin joihin päädytään ellei perusterveydenhoito ja ennaltaehkäisevä työ esimerkiksi neuvoloissa toimi.

Oleellista ei siis ole pelkästään se paljonko rahaa on jaettavana, vaan mihin raha laitetaan ja miten asiat järjestetään. Nämä päätökset on tehtävä kestävällä pohjalla riittävän pitkälle tulevaisuuteen katsoen.