Vihreät julkistivat tänään ilmastoreformin, jossa linjataan ilmastonmuutokseen vaikuttamisen keinoja kuntatasolla. Ohjelmassa on 12 konkreettista keinoa, joilla voidaan saada päästöt kuriin. Ehdotetut keinot mahdollistavat tavoiteltujen ilmastotavoitteiden saavuttamisen, ja niillä on myös muita positiivia vaikutuksia. Esimerkiksi energiatehokkuuden parantaminen on investointi, joka maksaa itsensä nopeasti takaisin ja lisäksi työllistää, mikä tasaa laskusuhdanteessa talouden vaihteluita.
Ensimmäiseksi tulisi esityksen mukaan jokaisessa kunnassa laatia paikallinen ilmasto-ohjelma, jossa esitetään kunnianhimoinen ja toteuttamiskelpoinen tiekartta päästöjen vähentämisestä. Lisäksi Energian käyttöä on tehostettava ja korvattava fossiilisia polttoaineita kasvattamalla uusiutuvan energian käyttöä. Myös Energian tuotannon tehokkuutta on kasvatettava kaukolämpöverkkoa laajentamalla ja sähkön ja lämmön yhteistuotantoa lisäämällä. Ehdotuksessa esitetään myös, että uuden rakentamisen tulee olla vähintään matalaenergiatasoa ja alkavan vaalikauden aikana jo passiivitaloja. Samalla nykyisen rakennuskannan energiatehokkuutta on parannettava. Kuntalaisia tulee opastaa energiaremonttien tekemisessä ja muussa energiatehokkuuden parantamisessa.
Reformissa korostetaan myös eheän ja tiiviin yhdyskuntarakenteen hyötyjä: helpottunutta joukkoliikenteen järjestämistä ja kevyen liikenteen käytön madaltunutta kynnystä sekä lähipalveluiden saatavuutta. Päivittäispalveluiden pitää olla pääsääntöisesti saavutettavissa jalan tai pyörällä. Kevyestä liikenteestä tulisi saada houkutteleva vaihtoehto rakentamalla kattava pyöräteiden ja -parkkien verkko. Kaikkialla joukkoliikenteen houkuttelevuutta voi parantaa lisäämällä tarjontaa, lyhentämällä matka-aikoja ja alentamalla lippujen hintoja. Joukkoliikenteen päästöjä on myös vähennettävä siirtymällä hybridi- ja kaasubusseihin sekä käyttämällä paikallisraideliikenteessä vihreää sähköä. Liikenteen päästöjen leikkaaminen edellyttää paitsi kestävien vaihtoehtojen edistämistä, myös autoilun rajoittamista kaupungeissa. Vähemmän autoilua tarkoittaa vähemmän ruuhkia, melua, saasteita ja onnettomuuksia – siis viihtyisämpiä ja kestävämpiä kaupunkeja. Pääkaupunkiseudulla on otettava käyttöön ruuhkamaksuja.
Merkittävä osa ilmastopäästöistä tulee ruoan ja erityisesti lihantuotannosta. Päiväkodeissa, kouluissa ja sairaaloissa tulee ottaa käyttöön yksi kasvisruokapäivä viikossa ja kunnan keittiöissä tulee suosia luomu- ja mahdollisuuksien mukaan myös lähiruokaa. Jätteen määrä pitää saada laskuun ja kierrätystä lisätä. Keskitetyssä biojätteen käsittelyssä tulee siirtyä kompostoinnista mädätykseen biokaasuksi, sillä näin jätteen energia saadaan talteen. Tämä on myös itsensä takaisin maksava järki-investointi.
Ilmaston kannalta on järkevää suunnata kulutusta tavaroista palveluihin – ja yleensä ajattelua kuluttamisesta yhdessä tehtäviin ja jaettaviin asioihin. Epäkaupalliset julkiset tilat, lähiliikunta-alueet, kirjastot ja mahdollisuus lyhentää vapaaehtoisesti työaikaa ovat myös ilmastopolitiikkaa. Lisäksi ilmastonsuojelu tulisi sulauttaa opetukseen kaikilla tasoilla päiväkodista korkeakouluihin sekä tiedotuksessa kuntalaisille tulee tarjota eväitä oman ilmastokuorman keventämiseen.
Tekstit
0 kommenttia:
Lähetä kommentti