perjantai 30. lokakuuta 2009

Pieni näkee paremmin

Espoossa pohditaan parhaillaan palveluverkon keskittämistä yhtenä tapana saada säästöjä. Harvemmin tarvittavia erikoispalveluja on varmasti järkevää keskittää aluekeskuksiin joukkoliikenteen solmukohtiin, mutta itseäni huolettaa lähipalveluiden tulevaisuus.

Lähipalvelut ovat erityisen tärkeitä lapsille. On selvää, että päiväkodit ja koulut täytyy olla lähellä kotia. Lähipalveluita pitäisi miettiä kuitenkin laajemminkin lasten näkökulmasta. Pieni koululainen arvostaa lähikirjastoa, johon pääsee kävellen tai pyörällä, ja jossa voi viettää aikaa iltapäivällä sarjakuvia ja kirjoja lueskellen. Nuoret tarvitsevat nuorisotilaa ja kerhotiloja. On myös tärkeää, että liikuntapalveluita löytyy tasaisesti eri puolilta kaupunkia. Varsinaisten palveluiden lisäksi hyvä kaupunkisuunnittelu tukee lasten hyvinvointia. Olisi hienoa, että joka asuinalueella olisi esimerkiksi nurmikenttä, jossa lapset voisivat pelailla vapaasti. Tietysti hiekkakentätkin tarvitaan, ja lähimetsiä majojen rakenteluun. Lähikauppa on myös tärkeä lapsille. Siellä pieni koululainenkin oppii käymään, ja lähellä olevat palvelut luovat turvallisen ympäristön.

Lapsen näkökulmasta mietitty kaupunkirakenne on myös energiatehokas. Ekotehokkaassa aluesuunnittelussa liikkumistarve vähenee ja energiankulutus laskee, kun päivittäispalvelut löytyvät läheltä kotia. Palveluverkon uudistamisesta tarvitaankin ilmastovaikutusten ja sosiaalisten vaikutusten arviointi ennen päätösten tekoa.