maanantai 20. elokuuta 2018

Valtuustopuheeni liityntäliikenteestä

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Liityntäliikenteen ongelmat voidaan ratkaista vain yhdellä keinolla: sitkeällä ja peräänantamattomalla HSL:n omistajaohjauksella. Tätä työtä olemme konsernijaostossa tehneet jo vuoden.

Me vihreät nostimme huolen liityntäliikenteen matka-ajoista ja katkeavista sisäisen liikenteen yhteyksistä esiin viime vuonna uuden konsernijaoston aloitettua työnsä vaalien jälkeen. Tässä vaiheessa kuitenkin enemmistö luotti vielä HSL:n vakuutteluihin siitä, että HSL on onnistunut järjestämään liityntäliikenteen asukkaita tyydyttävällä tavalla ilmeisistä puutteista huolimatta.

HSL julkaisi lopulliset matka-ajat reittioppaassaan vasta joulukuussa. Tällöin oli jo aivan selkeästi nähtävissä, että huolet ja riskit tulevat realisoitumaan: merkittävästi pidentyneet matka-ajat laskevat joukkoliikenteen palvelutasoa ja houkuttelevuutta. 

Tammikuussa muutoksen tultua voimaan alkoi välittömästi valtava palautevyöry: linjastoissa ja matkaketjuissa on suuria ongelmia. Työmatka-ajat venyvät, vaihdot tukkivat Matinkylän terminaalin, eikä metrolinjan tekniikka kestänyt vikaantumatta.

***

Konsernijaostossa päätimme tammikuussa yksimielisesti antaa HSL:lle valmistelukehotuksen pidentyneiden matka-aikojen ja katkenneiden ja hankaloituneiden sisäisten yhteyksien korjaamiseksi. 

Helmikuussa HSL esitti ensimmäisiä toimenpiteitä: 544 linjaa Espoonlahdesta Leppävaaraan, 125 linjan jatkamista Latokaskeen ja nopeampaa Haukilahti-Westendin liityntälinjaa. Kaupunginhallituksessa esitimme niiden lisäksi Matinkylään päättyvien metrovuorojen tihentämistä ruuhkassa ja neljän Kamppiin päättyvän suoran ruuhkalinjan perustamista. 

Suorat linjat olivat ja ovat tarpeen kahdesta syystä: lyhentämään Espoonlahden suuralueen ja Finnoontien varren matka-aikoja sekä keventämään Matinkylän metrovuorojen ja terminaalin ruuhkaisuutta. 

On alunperinkin ihme, että Matinkylän terminaaliin on ohjattu 100 000 espoolaisen päivittäinen joukkoliikenne, ja vain puolet metroista ajetaan sinne asti. Tässä ei ole ollut, eikä ole mitään järkeä.

HSL:n hallitus kuitenkin päätti helmikuussa toisin: suorille linjoille sanottiin ei tiukassa äänestyksessä, jossa vain Vihreät tukivat yli kuntarajojen liityntäliikenteen ongelmien ripeää ja nopeaa korjaamista. 

***

Kaupunginhallituksessa ja konsernijaostossa annoimme tämän pettymyksen jälkeen valmistelukehotuksen jatkaa liityntäliikenteen ongelmien ratkaisua HSL:n ja Espoon yhteisenä ripeänä valmisteluna.

Toukokuussa HSL:n hallitus jatkoikin asian käsittelyä, ja päätti kuitenkin käynnistää suorat linjat, mutta vain osaan suur-Espoonlahtea. Samalla myllättiin Latokasken, Nöykkiön ja Tillinmäen linjoja uusiksi niin että Kattilalaaksoon saatiin sieltä kokonaan puuttunut liityntäyhteys ja Tillinmäen liityntää nopeutettiin. Mutta millä hinnalla: Latokaskelle jäi entistä heikompi liityntälinja ja jo päätetty 125 linja n jatko Latokaskeen peruttiin.

Konsernijaosto antoikin taas kesäkuussa esityksestämme valmistelukehotuksen korjata Latokasken heikentyneet yhteydet ja koululaisyhteyksien korjausten valmistelua Martinkallion kouluun ja Finno skolaniin on edelleen tehty kesän aikana. Ripeästä valmistelukehotusten eteenpäinviennistä haluan myös kiittää teknisen toimen johtajaa Olli Isotaloa.

Seuraavaan kokoukseen konsernijaosto saa HSL:n ehdotuksen ensi vuoden liikennöinnistä - siinä lienee edelleen korjattavaa mm. Latokasken osalta, ja ruuhka-ajan suorat linjat on saatava tasapuolisesti myös Länsiväylän pohjoispuolelle Latokaskeen, Tillinmäkeen, Nöykkiöön ja Finnoontien varteen korjaamaan matka-aikoja ja kapasiteettiongelmaa. Myös Kuurinniityn tilanne vaatii korjauksia.

Budjettineuvotteluissa viime kädessä näemme, ketkä tässä salissa ovat sitoutuneet palvelutasoltaan heikentyneen joukkoliikenteen jäljellä olevien ongelmien korjaamiseen. Korjauksissa puhutaan muutamista miljoonista vuositasolla, kun pelkästään Espoon HSL:lle maksama ylijäämä oli kolme miljoonaa euroa viime tilikauden lopussa.

***



maanantai 23. huhtikuuta 2018

Valtuustopuheeni resurssitehokkuudesta

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Valtuutettu Mykkäsen aloite nostaa esiin resurssitehokkuuden tärkeitä teemoja. Vastaus on hyvin laadittu ja tuo esiin, miten monia aloitteen asioita jo Espoossa edistetään.

Esimerkiksi ruokahävikin vähentämistä vauhditetaan  Espoo Cateringille konserniohjauksen kautta annetulla tavoitteella. Myös ravinnekuorman vähentämistä Itämereen ja ravinnekiertojen sulkemista vauhditetaan HSY:lle asetetuilla konserniohjaustavoitteilla.

Paljon on vielä tehtävääkin. Erityisesti kaivataan monistettavia ja käytännönläheisiä resurssitehokkuutta tukevia ratkaisuja. Hukan vähentämisellä vähennetään myös materiaalien ja energian hankintakustannuksia ja jätteenkäsittelykustannuksia, joten tiukassa taloustilanteessa jätteen synnyn vähentäminen on rakenteellinen uudistus, jolla voidaan samaan aikaan saavuttaa sekä ympäristö- että taloustavoitteita.

Ruokahävikin torjunnassa tapahtuu nyt paljon. Yksittäiset kauppiaat ovat lähteneet luovuttamaan hävikkiruokaa hyväntekeväisyyteen, hävikkiruokaravintoloita avataan moneen paikkaan ja hävikkiruoan luovuttamista helpottavat sovellukset ovat käytössä Espoossakin. Kouluilla syntyvää hävikkiruokaa ei kuitenkaan Espoossa luovuteta ruoka-apuna, kuten esimerkiksi Porissa, joka juuri palkittiin Sitran kiertotalouspalkinnolla tästä. Myös Espoo voisi ottaa koulujen hävikkiruoan hyödyntämsisessä aktiivisemman roolin. 

Kuten vastauksessa todetaan, kunnallisen jäte- ja kierrätysjärjestelmän suunnittelu ja järjestäminen on HSY:n vastuulla. Kierrätystä ja resurssitehokkuutta voi kuitenkin edistää myös muin tavoin, joissa Espoolla voisi olla aktiivinen rooli. 

Maamassojen kierrätys on alue, jossa kunnalla on luontevasti rooli ja jonka volyymit ovat hyvin isoja. Entistä strategisempi ote maamassojen vastaanottoon ja kierrättämiseen tukisi kiertotaloutta. 

Toinen kiinnostava alue on kiertotalouspalveluiden kehittyminen. Espoossa on kaksi kierrätyskeskusta Kilossa ja Suomenojalla, hajanainen valikoima korjauspalveluiden tuottajia ja lukuisia yksityisiä tai järjestöjen pyörittämiä kirpputoreja. Kierrätystuotteet ja palvelut eivät kuitenkaan ole vahvasti esillä siellä, missä ihmiset pääosin hankintansa tekevät, eli kaupan keskuksissa.  Keran kehittymistä kiertotalouden alueeksi on nostettu esiin Espoo tarinassa. Kilon kierrätyskeskuksen ympärille voidaan kehittää kiinnostavaa kiertotalouden toimijakokonaisuutta. Tämän lisäksi kaupungin kehittämisessä olisi tärkeää laajemminkin huomioida kiertotalouden edellytykset. Esimerkiksi Ruotsin Eskilstunassa on kunnan, järjestöjen ja paikallisten yritysten yhteistyönä toteutettu kiertotalouden ostoskeskus, jossa kaikki myytävät tuotteet ovat korjattuja tai kierrätettyjä. Tällaisen saamiseksi Espooseen kaupunki voisi ottaa luontevan roolin tuoda toimijoita yhteen ja luoda kaavallisia edellytyksiä.

Esitänkin toivomuksen:

Valtuusto toivoo, että aloitteessa mainittuja asioita kaupungin sisäisessä toiminnassa tarkasteltaessa huomioidaan myös mahdollisuus koulujen hävikkiruoan luovutukseen ruoka-apuna, maamassojen kierrätyksen tehostaminen sekä kaupallisten kierrätystuotteiden ja palveluiden keskusten toteuttamisen mahdollistuminen Espooseen.


maanantai 19. maaliskuuta 2018

Valtuustopuheeni Länsimetron jatkeen päivitetystä hankesuunnitelmasta

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Länsimetron hankesuunnitelman päivitys on kaupunginhallituksen konsernijaostossa tekemiemme evästysten mukainen. Siinä on otettu huomioon ensimmäisen vaiheen opit projektijohdossa ja riskiarvioissa, ja tehty perusteltuja riskivarauksia aikatauluun ja budjettiin. Kustannusten merkittävä kasvu aiempaan on kuitenkin ikävä uutinen, joka kiihdyttää kaupunkikonsernin velkaantumista.

Ikävä uutinen viivästymisestä on myös erityisesti Espoonlahden asukkaille, jotka jo nyt kärsivät liityntäliikenteen ongelmista. Liityntälinjat ovat hitaita, poikittais- ja sisäistä liikennettä on heikennetty. Korjausten aikaansaaminen ja dialogi HSL:n kanssa on ollut tuskastuttavan hidasta.

Tässä tilanteessa uutinen metron jatkeen valmistumisesta vasta reilun viiden vuoden päästä entisestään korostaa sitä, että välivaihe on pystyttävä järjestämään niin, että arki sujuu kohtuullisella tavalla myös Espoonlahden alueella. Yksimielisesti konsernijaostossa vaatimamme suorat linjat ja muut joukkoliikenteen palvelutason palautukset on nyt saatava ensi tilassa toteutumaan.


Asemanseudut ovat jo alkaneet rakentumaan erityisesti Espoonlahdessa ja Kivenlahdessa. Liikenteen ja joukkoliikenteen kannalta tärkeät Espoonlahdenkatu ja Kivenlahdentie on jo hyvän aikaa olleet kokonaan katkaistuna työtunnelien ja asemanseutujen rakennustöiden vuoksi. Tämä hankaloittaa merkittävästi palvelujen saavuttamista ja joukkoliikennettä alueella. Bussit on nyt keskitetty ahtaille asuinkaduille ja esimerkiksi Meritorin alakoulun koulumatkojen turvallisuus on tämän takia heikentynyt eikä kauppakeskus Lippulaivan korvaavaan väliaikaiseen Pikkulaivaan pääse poikittaisliikenteen busseilla.

Nyt on todella tärkeää, että hankalat rakentamisen aikaiset poikkeusjärjestelyt eivät kohtuuttomasti pitkity hankesuunnitelman muutoksen vuoksi, vaan rakennustöitä ja liikenteen poikkeusjärjestelyjä pystytään järkevästi vaiheistamaan tulevan viiden vuoden aikana.

Kokonaishankkeen viivästyminen mahdollistaa sen, että asemanseudut voidaan saada valmiiksi ja toimiviksi metron käynnistymiseen mennessä ja toivottavasti myös sen, että asukkaat eivät joudu koko tätä reilun viiden vuoden aikaa käyttämään hankalia liikenteen poikkeusjärjestelyjä.

Esitänkin seuraavan toivomuksen:

Valtuusto toivoo, että Espoonlahden ja Kivenlahden asemien rakennustyömaiden liikennejärjestelyt järjestetään mahdollisimman pian turvallisiksi ja asumista häiritsemättömiksi, ja ettei päivitetyn hankesuunnitelman mukainen metron jatkon valmistumisen lykkääntyminen viivästytä asemanseutujen käynnissä olevia rakennustöitä.

maanantai 26. helmikuuta 2018

Ensimmäiset korjaukset liityntäliikenneongelmiin

Ensimmäiset kaupunginhallituksessa ja konsernijaostossa edellyttämämme korjaukset liityntäliikenteen linjastomuutoksen ongelmiin tapahtuu tällä ja ensi viikolla. 

HKL aloittaa 27.2.2018 testijakson, jolla 2.5 minuutin vuoroväliä Matinkylään testataan. Testijakso kestää 15.4 asti kuljettajatilanteen salliessa. Olemme kaupunginhallituksessa ja konsernijaostossa vaatineet, että Matinkylään on ruuhkassa liikennöitävä 2.5 minuutin vuorovälillä nykyisten kapasiteettiongelmien ratkaisemiseksi. Toivottavasti testit onnistuvat hyvin ja tiheämpään liikennöintiin päästään siirtymään mahdollisimman pian.

Toinen välitön korjausliike on linjan 544 käynnistäminen Espoonlahti - Soukka - Iivisniemi - Kehä II - Leppävaara välillä. Linja alkaa liikennöinnin 5.3.2018 ja korjaa kahta poikittaisliikenteen ongelmaa: se palauttaa nopean yhteyden Espoonlahden ja Leppävaaran aluekeskusten välille, ja tuo bussilinjan Kehä II:lle, jolle ei linjastomuutoksessa jäänyt lainkaan joukkoliikennettä.

Lisäksi kilpailutuksen kautta käynnistetään linjan 125B Tapiola- Kuitinmäki jatko Latokaskeen. Tällä palautetaan yhteys Latokaskesta Finnoontielle ja Olarin suuntaan, joka on tärkeä mm. koululaisille. Kilpailutuksen kautta käynnistetään myös linja 104 välille Westend - Haukilahti - Lauttasaari, joka nopeuttaa Haukilahden ja Westendin yhteyksiä Helsingin suuntaan.

Nämä korjaukset on ihan hyvä alku, mutta ei millään tavalla riittävä korjausliike.  Kokouksessa toin esiin, että matka-aikaongelmaa tulee korjata myös Matinkylän liityntäliikenteessä, ja sisäisiä yhteyksiä on myös korjattava mm. lakkautettujen linjojen 18 ja 46 alueilla. 

Myös esitetyt väärät kustannustiedot suorien linjojen kustannusjaosta on oikaistava ja palattava pikaisesti käsittelemään asiaa uuden valmistelun ja korjattujen taustatietojen pohjalta. Lisäksi on saatava parempaa tilannetietoa matkustajamääristä ja asiakaspalautteesta. 

Kysyessäni asiaa kokouksessa kuulin, että HSL on saanut Länsimetron liityntäliikenteestä 4000 käsiteltyä palautetta tänä vuonna, ja lisäksi 4900 palautetta on vielä käsittelemättä. Aika moni on siis niin tyytymätön, että vaivautuu käyttämään HSL:n hankalasti löydettävää ja kankeasti käytettävää palautelomaketta.

HSL ei ole toistaiseksi kyennyt tuottamaan riittävää tilannekuvaa muutoksesta, matkustajamääristä ja palautteesta, eikä valmistelemaan Espoon edellyttämiä korjausliikkeitä riittävän nopealla aikataululla. Nyt pitää kuitenkin saada yhteistyö Espoon ja HSL:n välillä toimimaan niin, että tarvittavat korjaukset voidaan toteuttaa ajantasaisen tiedon pohjalta ripeästi ja oleellisiin ongelmiin tarttuen.

lauantai 3. helmikuuta 2018

Analyysiä Länsimetron liityntäliikenteen palvelutasokuilusta Matinkylästä itään ja länteen

Nyt kun HSL valmistelee korjauksia konsernijaostossa esiin nostamiimme liityntäliikenteen ongelmiin tein lisäanalyysiä liityntäliikenteen kustannuksista ja palvelutasosta Etelä-Espoossa Matinkylästä itään ja länteen. Laskin tunnuslukuja liityntäliikenteen palvelutasokuilusta Matinkylästä itään ja länteen ja tulokset ovat karuja. Käyttämäni lähteet on tekstin lopussa, laskenta perustuu HSL:n linjakohtaisiin kokonaiskustannuksiin sekä Espoon alueittaisiin väestötietoihin.

Liityntälinjasto jakautuu karkeasti kahteen osaan: linjat 110-129 liikennöivät Matinkylästä itään sijoittuville asemille eli Niittykumpuun, Urheilupuistoon, Tapiolaan, Aalto yliopistoon ja Keilaniemeen. Linjat 130-169 liikennöivät Matinkylän metroasemalle ja palvelevat koko sitä aluetta, johon metro ei vielä ulotu.

Laskin liityntälinjoihin käytetyn kokonaiskustannuksen per asukas molemmille osille, sekä laskennallisen asukasmäärän per asema molemmille osille. Kokonaiskustannukset ovat HSL:n kokonaiskustannuksia, Espoolle päätyvä kuntaosuus on tätä pienempi, kuntaosuus saadaan kun kokonaiskustannuksista vähennetään lipputulot ja linjoilla kulkevien ei-espoolaisten kustannusosuus. Laskut on tehty karkealla tasolla, 500 asukkaan tarkkuudella. Tulokset olivat seuraavat:

Liityntälinjat Matinkylään 130-169: kokonaiskustannus vuositasolla noin 15 miljoonaa euroa. Aluetta palvelee 1 metroasema, joka palvelee noin 100 000 asukasta: Matinkylä, Suur-Espoonlahti, Kurttila-Vanttila, Kaupunginkallio, Suvela, Tuomarila. Liityntälinjoihin käytetään 150 e / asukas, 100 000 asukasta / metroasema.

Liityntälinjat Tapiolaan, Niittykumpuun ja urheilupuistoon 110-129:
kokonaiskustannus vuositasolla noin 17 miljoonaa euroa. Aluetta palvelee
5 metroasemaa, jotka palvelee 61 500 asukasta: Suur-Tapiola, Olari, Henttaa-Suurpelto. Liityntälinjoihin käytetään 272 e / asukas, 12 300 asukasta / metroasema.

Eli Matinkylästä itään on metroasemat lähempänä ja paljon vähemmän asukkaita, ja silti liityntäbusseihin käytetään siellä kokonaisuudessaan enemmän rahaa kuin Matinkylästä länteen, johon metro ei vielä ulotu ja asukkaita on enemmän. Per asukas Matinkylästä itään rahaa käytetään liityntään jopa lähes kaksi kertaa enemmän kuin Matinkylästä länteen.

Tämä on uskomattoman epätasa-arvoinen tilanne, joka näkyy kohtuuttomina matka-aikoina Matinkylästä länteen. Tilannetta edelleen korostaa se, että Tapiolaan liikennöidään metroa tiheämmällä vuorovälillä, Matinkylästä itään joukkoliikenteen 2018 toteutettava vyöhykeuudistus tulee laskemaan lipunhintoja noin puoleen siitä mitä se on Matinkylästä länteen.

On myös hyvä huomioida, että Matinkylästä länteen myös asukastiheys on korkea: Uudenmaan liiton väestötiheysluvuista nähdään, että Etelä-Espoon tiheimmät alueet on Matinkylässä, Kivenlahdessa ja Soukassa.


Vielä laskin että jos liityntäliikenteeseen laitettaisiin Matinkylästä länteen edes sama määrä rahaa per asukas kuin nyt liityntäliikenteeseen laitetaan metron varrelle Matinkylästä itään, länteen tarvittaisiin noin 12 miljoonaa euroa lisää. Tällä saisi helposti esimerkiksi leegion suoria, nopeita ruuhkalinjoja Kamppiin tai muutamia suoria ruuhkalinjoja Kamppiin ja liityntälinjojen vuorovälien tihennykset ja reititysten nopeutukset.

Tai jos ei käytettäisi lisää rahaa vaan tasoitettaisiin nykyinen liityntäliikenteen kustannustaso ja liityntäliikennekustannus per asukas samaksi Matinkylästä itään ja länteen, se olisi 191 e per asukas, eli 4 miljoonaa euroa pitäisi siirtää idästä länteen. Ja sekin jättäisi palvelutasoon vielä alueellisesti epätasa-arvoisen tilanteen idän eduksi. EDIT: Päivitys vielä, että en ole ehdottamassa että näin tehtäisiin, kyseessä on vain hahmotus kustannuserosta tällä hetkellä. Oikea korjausliike on korjata ongelmat lännessä ja parantaa siellä liityntäliikenteen tasoa, eli käyttää enemmän rahaa eikä vain siirtää sitä paikasta toiseen ja aiheuttaa uusia ongelmia. Ongelmien korjausta muualta karsimalla on HSL:n tasolta ehdotettu, joten halusin hahmottaa tässä laskennassa sitäkin mielestäni huonoa skenaariota käytännössä.

Lähteet:
Espoon liityntälinjojen kokonaiskustannustiedot vuositasolla, HSL 2018.
Espoon asukasluku vuodenvaihteessa 2016/2017 http://www.espoo.fi/download/noname/%7BB4E36089-73AB-4377-801A-1E57A5453468%7D/88389
Uudenmaan alue- ja yhdyskuntarakennekartasto 2015 https://www.uudenmaanliitto.fi/files/17098/Uudenmaan_alue-_ja_yhdyskuntarakennekartasto_E154-2015.pdf

maanantai 22. tammikuuta 2018

Konsernijaoston kannanotto Länsimetron liityntäliikenteen ongelmien korjaamisesta

Konsernijaosto tarkensi tänään kaupunginhallituksen antamaa valmistelukehotusta Länsimetron liityntäliikenneasiassa. Jaosto edellyttää HSL:ltä pikaisia toimia kohtuuttomasti kasvaneiden matka-aikojen ja toimimattomien yhteyksien korjaamiseksi.

Kokosimme vihreiden konsernijaosto-ryhmässä ennen kokousta saadun palautteen pohjalta kattavan ongelmalistan ja esityksen jaoston valmistelukehotukselle, jonka pohjalta muotoiltiin ja hyväksyttiin konsernijaoston yhteinen yksimielinen kanta. Espoon tahtotila on nyt selvästi ilmaistu. HSL:n kanssa on löydettävä yhteistyössä viipymättä parhaat ratkaisut joukkoliikenteen ongelmien korjaamiseksi, jotta kaikkien arki saadaan taas sujumaan.

Konsernijaoston valmistelukehotus on kokonaisuudessaan alla. Olen tyytyväinen että oman esitykseni sisältö tuli kokonaisuudessaan hyväksytyksi yhteiseen kannanottoon muutamin tekstimuotoiluin ja hyvin lisäyksin, joita yhteisessä keskustelussa työstettiin.

"Espoon kaupunginvaltuusto on Espoo-tarinassa ja valtuustokauden tavoitteissa päättänyt, että joukkoliikenne on sujuvaa ja sen kulkutapaosuus kasvaa.
Lähtökohta joukkoliikenteen suunnittelussa ja järjestämisessä tulee olla, että palvelua kehitetään jatkuvasti asukkaiden tarpeiden mukaisesti. Asukkaiden palvelutason tulee säilyä kohtuullisella tasolla. 3.1.2018 toteutetuissa linjastomuutoksissa suurella osalla asukkaista palvelutaso on merkittävästi heikentynyt. 

Kaupunginhallituksen antamaan valmistelukehotukseen liittyen konsernijaosto edellyttääkin, että HSL ryhtyy välittömiin toimiin seuraavien 3.1.2018 tehtyjen linjastomuutosten ongelmien ratkaisemiseksi:

- Kohtuuttomasti kasvaneet matka-ajat (kokonaismatka-aika kasvanut yli 10 minuuttia) (koskien mm. alueita Haukilahti-Westend, Soukka, Suvisaaristo, Espoonlahti, Laurinlahti, Kivenlahti, Saunalahti, Tillinmäki, Nöykkiö, Kattilalaakso, Latokaski, Eestinkallio, Pisa, Suna, Kaupunginkallio).
- Matinkylän terminaalin ruuhkaisuus. 
- Myöhäisliikennöinnin toimivuus.
- Huonosti toimivat vaihdot.
- Katkenneet tai merkittävästi hankaloituneet yhteydet.
- Liikennöinnin luotettavuus. Linjoja on jäänyt ajamatta ja aikataulut eivät ole pitäneet.
- Sisäisen ja poikittaisliikenteen ongelmat: monin paikoin kohtuuttomat matka-ajat ja palvelut, joiden saavutettavuus on heikentynyt (erityisesti koulu- ja työmatkat ja erityisryhmät).
- Kertalipun voimassaoloaika: 1 h 20 min ei enää riitä yhteen matkakokonaisuuteen monilla yhteyksillä.
- Poikkeusliikenteen tiedotusjärjestelyt ja vasteaika poikkeusliikenteen käynnistämisessä.
- reittioppaan puutteet

Samassa yhteydessä kehotetaan selvittämään, miten on mahdollista, että linjastosuunnittelu on perustunut vanhoihin asiakasmääriin ja miten varmistetaan, ettei vastaavia virheitä enää tapahdu. 

Lisäksi tulee parantaa käyttäjämäärien seurantaa ja luoda kokonaiskuva joukkoliikenteen asiakasvirroista ennen ja jälkeen muutoksen Espoon eri alueilla.

Konsernijaosto tuo lisäksi seuraavia esimerkinomaisia näkökohtia HSL:n tiedoksi ongelmien ratkaisuihin liittyen.

- Mahdollisia ratkaisuja matka-aikaongelmaan alueilla, joilla matka-ajat ovat pidentyneet yli 10 min, ovat suorat linjat Helsinkiin, liityntälinjojen nopeammat ja suoremmat reititykset (esim. linjoilla 147, 157 ja 158) ja liityntälinjojen tiheämmät vuorovälit (useilla linjoilla on jopa puolen tunnin vuorovälejä, esim. 145, 165).
- Mahdollinen ratkaisu Matinkylän terminaalin ruuhkaisuuteen on kaikkien junien liikennöinti Matinkylään ainakin ruuhka-aikaan.
- Myöhäisliikennöintiin tarvitaan ratkaisu jolla poistetaan pitkä tauko viimeisen metron ja esimmäisen yöbussin välillä ja varmistetaan että kaikki mahtuvat yöbusseihin.
- Linjojen aikataulujen sovittamisessa toisiinsa on ollut ongelmia niin, että jatkobusseista on säännönmukaisesti myöhästytty. Parempaa yhteensovittamista tulee tehdä asukaspalautteen mukaan.
- Palvelujen saavutettavuuden suhteen tulee varmistaa esimerkiksi Kaitaan lukion saavutettavuus suur-Espoonlahden suunnasta, Olarin koulujen ja lukioiden saavutettavuus esimerkiksi Latokaskesta, Mattlidenin koulukeskuksen, Kuninkaantien lukion ja Jorvin sairaalan ja Meilahden sairaala-alueen saavutettavuus esimerkiksi Iivisniemestä ja Hyljelahdesta. Myös Kirkkojärven, Pohjois-Tuomarilan ja Vantinmäen yhteydet Etelä-Espooseen on heikentyneet. 
-  Konsernijaosto edellyttää, että HSL antaa vastauksen edellä mainittuihin asioihin viivyttelemättä

Espoolaisten arjen sujuminen edellyttää HSL:lta proaktiivista viestintää ja hyvää vuorovaikutusta asiakkaiden kanssa"

sunnuntai 14. tammikuuta 2018

Analyysiä Länsimetrosta ja liityntäliikenteestä

Kirjoitin edellisessä postauksessani joulukuussa siitä, miten kaupunginhallituksen konsernijaostossa toin esiin Länsimetron liityntäliikenteeseen ja muihin linjastomuutoksiin liittyviä ongelmia.

Vielä joulukuussa HSL vakuutti että mitään huolta ei ole. Vaikka matka-ajat kasvavat paljon kymmenillätuhansilla ihmisillä ja sisäisiä ja poikittaisyhteyksiä katkaistaan, HSL:n kanta oli että ihmiset kyllä tottuvat, suunnitelmat on tehty huolella ja vuoden jälkeen katsotaan mikä on tilanne ja pitääkö jotain korjata. Olin hyvin pettynyt tähän asenteeseen.

Huomenna saamme kaupunginhallituksessa liityntäliikenneasiasta selostuksen. Vaadimme viime viikolla ongelmien ratkaisemista viipymättä. Nyt onkin välittömästi käynnistettävä prosessi Länsimetron lityntäliikenteen ja muiden 3.1 toteutettujen linjastomuutosten suurimpien ongelmien korjaamiseksi:

- Miten saadaan kaikki junat Matinkylään ruuhka-aikaan
- Miten saadaan myös suoria linjoja ongelma-alueille (entisten linjojen 111-112, 143-165 reitit)
- Miten korjataan sisäisen ja poikittaisliikenteen ongelmat: monin paikoin kohtuuttomat matka-ajat ja motissa olevat palvelut.

Lisäksi HSL:n on pikaisesti selvitettävä, miten on mahdollista, että linjastosuunnittelu on perustunut vääriin kapasiteettiennusteisiiin ja miten varmistetaan, ettei vastaavia virheitä enää tapahdu.

Missä mennään?

Nyt linjastomuutoksen jälkeistä liikennöintiä on takana reilu viikko, ja ennalta tunnistetut huolet ovat suurelta osin realisoituneet ja niiden lisäksi on tullut nippu uusia. Käyn tässä postauksessa läpi ne kaikki: kohtuuttomasti kasvaneet matka-ajat, lisääntyneet ja epävarmat vaihdot, katkenneet yhteydet palveluihin, puutteellisen myöhäisliikenteen, terminaalien ongelmat, riittämättömän poikkeusliikenteen ja riittämättömän metron kapasiteetin Matinkylä-Tapiola välillä. Lopuksi vielä summaus ja perustelut mitä korjauksia näihin olen ajamassa.

Ennen tätä kuitenkin täytyy todeta, että jotain meni onneksi hyvinkin. Vikatilanteita lukuunottamatta metro on toiminut ja erityisesti aseman seutujen lähellä asuvat ovat tyytyväisiä metroyhteyteen. Asemat ovat myös hienoja ja tuoneet uusia palveluja lähelleen. Liityntäparkkipaikat ovat riittäneet ja ainakin Tapiolassa yhteys parkkipaikoilta laiturille on toimiva.

Mutta sitten ongelmiin.

Kohtuuttomasti kasvaneet matka-ajat

Tästä aiheesta olen kirjoittanut paljon viimeisen vuoden aikana. Ongelma koskee Espoossa erityisesti Matinkylästä länteen sijaitsevia liityntäliikenteen varassa olevia alueita: Espoonlahden suuraluetta ja Finnoontien vartta Espoon keskukseen. Myös Haukilahdessa ja Westendissä on kohtuuttomasti kasvaneita matka-aikoja.

Mitä on kohtuuton? Tyypillisesti Espoonlahden alueelta, kuten Kivenlahdesta, Soukasta, Nöykkiöstä, Kattilalaaksosta, Tillinmäestä, Saunalahdesta tai Latokaskesta pääsi suorilla busseilla 25-40 minuutissa perille Kamppiin. Liityntäliikenteen kanssa matka-ajat ovat olleet luokkaa 45-60 minuuttia, yli tunninkaan matka-aika ei ole mitenkään poikkeuksellinen. Prosentuaalisesti puhutaan todella isosta palvelutason heikennyksestä ja arjen kannalta merkityksellisestä asiasta. Joiltain alueilta kuten Kattilalaaksosta ei ole lainkaan liityntälinjaa, vaan ensin on vaihdettava poikittaislinjasta liityntälinjaan, ja siitä metroon. Ja Espoonlahden suuralueella asuu lähes 60000 asukasta, eli kyse ei ole pienestä joukosta.

Ihmiset ovat hankkineet asuntonsa niin että arki toimii. Eikä se enää toimikaan, kun työmatkaan menee suuntaansa yli 20 minuuttia enemmän. Päiväkoti-ikäisten lasten hoitoaikojen kanssa tulee ongelmia, harrastusten kanssa tulee ongelmia, jne. Haukilahdesta ja Westendistä matka on ollut suorilla busseilla vielä nopeampi, mutta prosentuaalisesti puhutaan yhtä suurista heikennyksistä kuin Espoonlahdessa.

HSL:n omat materiaalit ovat vielä siime syksynäkin ennustaneet lyhyempiä matka-aikojen pidennyksiä kuin nyt on realisoitunut. HSL on viestinyt, että kokonaisuutena matka-ajat lyhentyvät ja pidennykset ovat tyypillisesti alle 10 minuuttia. Reittiopas ei ole toiminut kunnolla edes siirtymän jo taphaduttua, joten asiaan on ollut vaikea saada selvyyttä. Päättäjien on voitava luottaa saamaansa tietoon - nyt voidaan todeta, että aiemmin saatu matka-aikatieto ei ole ollut realistista.

Matinkylän terminaalin ylikuormituksesta ja Tapiolan terminaalin keskeneräisyydestä vielä enemmän myöhemmin, mutta nämä osaltaan heikentävät myös matka-aikoja aiheuttaen ruuhkaantumista ja ylimääräistä kävelyä vaihtojen yhteydessä.

Lisääntyneet ja epävarmat vaihdot

Tästäkin olen kirjoittanut aiemmin. Monet aiemmin suorat yhteydet vaativat yhden tai kaksi vaihtoa kun koko Etelä-Espoon liikenne ohjataan kulkemaan metron kautta. Vaihdot hidastavat, mutta ne myös lisäävät yhteyksien epävarmuutta.

Monilla liityntälinjoilla on tiheä liikennöinti ainakin ruuhka-aikaan, mutta on myös liityntälinjoja jotka liikennöivät harvoin. Jos myöhästyt jatkobussista Matinkylässä, voit joutua odottamaan terminaalissa jopa puoli tuntia, jolloin kokonaisyhteyden pituus kasvaa helposti lähelle puoltatoista tuntia. Tämä ei ole mitenkään kohtuullista, kun ennen on päässyt suoralla ja varmalla yhteydellä reippaasti alle tunnin.

Vaihdot ovat hankalia myös koululaisille, liikuntarajoitteisille, vanhuksille ja muille erityisryhmille. Koululaiset käyttävät paljon Espoon sisäistä liikennettä koulu- ja harrastusmatkoilla, ja näitäkin linjoja on vähennetty jolloin tulee enemmän vaihtoja, kävelyä, kasvaneita matka-aikoja ja epävarmoja reitityksiä.

Katkenneet yhteydet palveluihin

Espoon sisäisiä ja poikittaislinjoja on karsittu ja lyhennetty. Tämä on johtanut siihen, että monet palvelut ovat jääneet mottiin. Jorvin ja Meilahden sairaala- ja työpaikka-alueiden yhteydet Etelä-Espoosta ovat heikenneet merkittävästi, esimerkiksi Mattlidenin, Kaitaan, Olarin, Espoonlahden ja Kuninkaantien lukioiden yhteydet ovat heikentyneet, poikittaismatkat Espoonlahdesta Leppävaaraan ovat heikentyneet, lista on pitkä ja kasvaa.

Koulujen, lukioiden ja sairaaloiden hyvät julkiset liikenteen yhteydet ovat aivan ensisijaisia, eikä niitä saa romuttaa. Ei voida olettaa, että perheet muuttavat tai vaihtavat lapsen koulua, kun julkisilla hyvin kulkenut koulumatka ei enää onnistukaan linjan lopetettua.

Puutteellinen myöhäisliikenne

Metron liikennöinnin loputtua siirrytään yöbusseihin. Välissä on kuitenkin turhan pitkä väli, ja yöbusseja on ollut liian vähän. Kaikki odottaneet eivät ole mahtuneet niihin. Myös tiedotus yöliikennöinnistä ja metron lopetusajoista on ollut heikkoa.

Terminaalien ongelmat

Matinkylän terminaali palvelee reippaasti yli sadantuhannen asukkaan päivittäistä liikennöintiä, kun liityntälinjat koko Matinkylä-Olarin alueelta, Espoonlahden suuralueelta ja osalta Espoon keskuksen alueesta on reititetty sinne. Läntisen Espoon sisäinenkin liikenne on suurilta osin reititetty Matinkylän terminaalin kautta ja myös Kirkkonummen liityntäbussit tulevat Matinkylään.

Silti Matinkylään menee vain joka toinen metro. Ei ole ihme, että Matinkylän terminaali on ruuhkautunut ruuhka-aikoina. Liukurappuset ovat olleet tukossa, kaikki eivät ole mahtuneet juniin ja junat ovat olleet hyvin täysiä. Liityntäbusseista on myöhästytty ruuhkien takia ja liityntäbussit ovat ajaneet epätasaisilla vuoroväleillä.

HSL on kommentoinut asiaa niin, että heille Matinkylän aseman käyttäjämäärä on ollut yllätys. Tätä on vaikea ymmärtää, onhan heillä kaikki reaaliaikainen matkustajadata vuosien varrelta käytettävissään. Valtava määrä yhteyksiä on ohjattu Matinkylään, eikä vaihtoehtoa ole, joten on selvää että ihmiset menevät Matinkylään elleivät siirry autoon, pyöräilyyn tai esim. rantaradan juniin.

Tapiolan terminaali puolestaan on kesken. Metrosta on vain yksi uloskäynti valmiina ja poikkeusyhteydet kulkevat Kauppakeskus Ainoan parkkihallin poikki. Liityntäbusseilta kertyy jonkin verran kävelymatkaa ja opasteet ovat olleet puutteellisia. Asemalla sinällään on ollut varsin rauhallista: käyttäjämäärä on Matinkylää pienempi ja junia kulkee kaksi kertaa enemmän. 

Riittämätön poikkeusliikenne

Ensimmäisenä arkiliikenteen aamuna koettiin metron vikaantuminen. Matinkylässä tilanne johti siihen, että suuret ihmisjoukot odottivat Länsiväylän varressa poikkeusjärjestelyn busseja, joita ei tullut. Monet myöhästyivät töistä eikä tiedotus pelannut. Tilanne hoidettiin kehnosti. Vikatilanteissa bussiliikennöintiin pitää pystyä siirtymään nopeammin ja tiedotuksen on oltava jatkuvaa.

Tämä ongelma oli tselleni yllättävä, koska HSL on hoitanut itämetron poikkeusliikennettä vuosikymmenet. Luulisi, että sama toimisi hyvin myös länsimetron asemien osalta.

Riittämätön metron kapasiteetti Matinkylä-Tapiola välillä

Tätä ongelmaa edellä sivusinkin. Matinkylään on ohjattu yli sadan tuhannen asukkaan joukkoliikenne, mutta metroja kulkee puolet siitä mitä Tapiolaan. Tämä on karkea suunnitteluvirhe, joka pitää korjata mahdollisimman pian. Tiheämpi vuoroväli ja Matinkylän terminaalin vähentyvät ruuhkat voisivat auttaa hieman myös matka-aikaongelmaan.  Vielä on epäselvää, kuinka helposti ja nopeasti Matinkylän tiheään liikennöintiin voidaan siirtyä. Ainakin ajoaikajärjestelyjä, kuljettajia ja ehkä kalustoakin tarvitaan. Kääntöraidejärjestelyt pitää myös selvittää.

Toinen ongelma on länsimetron lyhyet laiturit, joista alunperin päätettiin koska automatisoinnin mahdollistaman tiheän liikennöinnin piti turvata kapasiteetti myös lyhyillä laitureilla. Kun selvisi, ettei automatisointi onnistu, olisi pitänyt kehittää toimiva vaihtoehtoinen ratkaisu kapasiteetin varmistamiselle.

Kapasiteettiongelmaa HSL kommentoi siten, että Länsimetron suosio olisi ollut yllättävä, eikä ensimmäisen arkiviikon 75000 päivittäiseen nousuun olisi varauduttu. Tätäkin on hyvin vaikea ymmärtää, kun lakkautetuilla suorilla linjoilla oli vajaat 90000 päivittäistä nousua. Länsimetrolla on ollut siis noin 15000 päivittäistä käyttäjää vähemmän kuin suorilla seutulinjoilla, eikä HSL ollut varautunut tähän?

Metroon on suorien seutulinjojen lisäksi ohjattu iso osa Etelä-Espoon sisäisestä liikenteestä, ja sen pitäisi palvella pitkälle tulevaisuuteen. Länsimetron radanvarteen rakennetaan voimakkaasti ja asukasmäärä kasvaa kohisten. Mitoituksen suunnittelussa näyttää tulleen HSL:lle iso arviointivirhe, joka on selvitettävä ja varmistettava, ettei tällaista voi enää jatkossa tapahtua.

Ratkaisut

Korjauksia tarvitaan pian, ja on selvää, että pienet korjaukset eivät riitä. Kirjoitukseni alussa olikin summaus tarvittavista välittömistä toimista, joita perustelen tässä pidemmin.

Nopein ja helpoimmin toteutettavissa oleva korjausliike on mielestäni palauttaa suorat linjat Kamppiin alueilta, joilla matka-ajat ovat kasvaneet kohtuuttomasti. Kuten edellä mainitsinkin, tämä koskee entisten seutulinjojen 111-112 ja 143-165 alueita. Nämä linjat palauttamalla voitaisiin ratkaista merkittävä osa pahimmista matka-aikaongelmista sekä myös keventää Matinkylän terminaalin kuormaa. Hintalappu tälle on varmasti muutaman miljoonan vuodessa, mutta ilman tätä arjen liikkuminen ja Länsimetron kokonaisuus ei toimi. Miljardi-investoinnin kokonaisuudessa kyse on kuitenkin pienestä rahasta. Linjojen kilpailutus vienee muutaman kuukauden. Linjoista luopuminen on suurilta osin ajankohtaista silloin, kun Länsimetron jatke Kivenlahteen valmistuu.

Vastaavasti pahimpiin sisäisen ja poikittaisliikenteen ongelmiin tarvitaan samanlainen välitön korjauspaketti, jolla varmistetaan mm. palveluiden saavutettavuus (koulut, lukiot, sairaalat jne) ja kohtuullistetaan matka-aikoja. Siellä kyse voi olla myös linjojen reitityksien korjauksista. Esim. jatketaan 542 linjaa Hyljelahteen, jatketaan linjaa 125 Meilahteen, jatketaan linjaa 533 aiemmalle päätepysäkilleen jne. Joitain tärkeimpiä lakkautettuja linjoja voitaisiin myös palauttaa, sekä korjata ongelmia siellä, missä matka-ajat ovat kasvaneet eniten. Myös yöliikennöinnin korjaus tulee tehdä välittömästi. Näissä korjauksissa tulee kuunnella herkällä korvalla saatua asukaspalautetta.

Kolmanneksi kaikki metrot on mielestäni saatava Matinkylään heti kun se on mahdollista. Tällä  autetaan osaltaan kapasiteettiongelmaa ja vähän myös kokonaismatka-aikoja.

Näiden lisäksi tarvitaan paljon hienosäätöä: parempaa tiedottamista, pysäkkien, ajoaikojen ja reittien optimointia kokemusten mukaan, parempia poikkeusjärjestelyjä, tiheämpiä vuorovälejä.

Pidemmällä aikavälillä linjastosuunnittelu tulee kytkeä paremmin kaupunkisuunnitteluun ja palvelu- ja liikkumistarpeeseen.Yksi ydinongelma on ollut riittämätön asukkaiden kuuntelu ja heikko reagointi palautteeseen. Liityntäliikenteestä on annettu valtavasti palautetta, mutta se ei ole vaikuttanut HSL:n liikennöintisuunnitelmiin. Jatkossa tämän on toimittava paremmin. Liikennesektori on murroksessa, järjestelmälähtöinen jähmeä maailma on mennyt. Vaikka rakennetaankin raiteiden varaan, on katsottava kokonaisuutta ja liikkumistarpeita ja vastattava niihin joustavasti ja ketterästi.